Nyt on pitkä ajoreissu takana päin. Aamulla viideltä oli lähtö kohti Kalajärveä ja juurikin äsken saavuttiin takaisin kotiin 12 tunnin jälkeen. Bruno oli nuorten luokan 4. ja sai maininnan hyvistä liikkeistä. Parhaiden liikkeiden ryhmään ei kuitenkaan jääty enää kisaamaan, kun oltiin jo niin väsyjä ja haluttiin lähteä kotiin päin. Tässä Brunon arvostelu:
“Heavy weight brindle & white dog. Nice head, just lacks a little profile. Good mouth, excellent ear placement. Lovely straight front. Short back. Excellent quarters. Moves well. Shown well.”
….ehdin päivittelemään Brunon kuulumisia. Kevät on ollut aivan mahtava! Aloitettiin bullikoulu huhtikuun alussa ja ollaan tykätty kovasti. Takana on vasta neljä kurssikertaa ja ollaan opittu tosi paljon. Eniten on parantunut hihnakäyttäytyminen. Bruno kulkee suurimman osan lenkistä nätisti mammaa silmiin tuijotellen 
. Kelitkin ovat olleet aivan mahtavat treenaamiseen.
Ensi viikolla meillä alkaakin putkiremontti ja lähdetään evakkoon kolmeksi viikoksi. Palataan sitten taas blogille uudestaan.
Kehitin tuleville kuville uuden systeemin eli sivun oikeasta laidasta löytyy tästä lähtien uusimmat kuvat.
Mukavaa kevään jatkoa kaikille!
Viime viikolla käytiin Brunon kanssa virallisessa terveystarkastuksessa. Sydänäänet olivat normaalit ja poika muutenkin terve. Polvitutkimuksessa tulos oli 1/0. Eli toinen polvi on kiinteä, mutta toinen on löysempi. Tämä johtuu Brunon viimekesäisestä kohelluksesta, jossa polvi käväisi pois paikaltaan. Silloin, kun käytiin lääkärillä, ei huomattu mitään erikoista. Nytkään tarkastuksessa lääkäri ei aluksi havainnut muuta, kun että toinen polvi on hieman paksumpi kuin toinen. Kun mainitsin kesäisestä riekkumisesta, lääkäri huomasi saavansa käsin polven paikaltaan. Haittaa tuosta polvesta ei Brunolle ole, kunhan vain pidetään huoli, että lihaksisto pysyy hyvänä tukemassa jalan niveliä.
Munuaistestin tulokset saapuivat tänään eli U-Prot/Krea 0,15 (<0,5) ja proteiinin erittyminen 3 mg/kg/24h (<20).
Eläinlääkärin puntarissa lukema on 33,6 kg eli pieni dieetti on onnistunut. Korkeus on juuri käsin mitattuna 54 cm.
Brunon talvi on edennyt hienosti. Jätkä on pysynyt terveenä ja samanlainen kohellus päällä edelleen. Ei olisi uskonut, että tuosta niukkakarvaisesta koirasta tulee ennemmin talvi- kuin kesäkoira. Lumi on sitten niin ihanaa! Oli pakkasta sitten kuinka paljon hyvänsä, sisälle ei maltettaisi mennä millään. Pariin kertaan ollaa käyty Paavo ja Leevi hauvan kanssa painimassa oikein kunnolla. Paavo on edelleen Brunon best friend. Molemmat ovat niin tasavertaisia sekä fyysisesti että henkisesti. Viime kerrallakin pari tuntia lumisella pellolla vierähti hujauksessa. Siellä Bruno kokeili jopa lumikolan päällä taiteilua, kun sitä vedettiin perässä. Se oli kivaa, kun pysyi kyydissä pitämällä hampailla kolan reunasta kiinni
Massaa Brunolle on kehittynyt tasaiseen tahtiin. Hieman on ollut dieetilläkin, kun pientä elintasovatsaa on alkanut näkymään. Paino on nyt tasan 35 kg ja säkäkorkeus on suurin piirtein 54 cm.
P.S Muutama talvinen kuva lisätty kuvia3 sivulle.
Tänään on ollut niin hieno ilma, että päätettiin lähteä syyslenkille Eteläpuistoon. Nyt on talossa hiljaista, kun lenkin väsyttämät makaavat reporankana Ensi viikolla palaamme samalle paikalle, kun Bruno tapaa veljensä Jazzin ensimmäistä kertaa pesästä lentämisen jälkeen. Silloin taas lisää kuvia luvassa.
Meidän talon ohi kulkevalla tiellä on tämän viikon ajan ollut työmaa, jonka työmiehet ovat täysin lätkässä Brunoon. Pari päivää sitten työmiehet seurasivat huvittuneena meidän aamulenkkiä. Eilen tuttavuus eteni jo rapsutteluvaiheeseen. Miehet utelivat rotua ja ikää ja sanoivat huvittuneensa Brunon ihmisystävällisyyteen, joka on ylitsevuotavaa. Tämän aamun lenkki sai minut niin huvittuneelle tuulelle, että oli pakko tästä asiasta kirjoittaa. Lähtiessämme kiertämään perinteistä aamulenkkiä, työmies kaivuristaan huomasi meidät. Kun palasimme kohti kotiovea, oli tietyöt pistetty seisaukseen ja kuusi työmiestä oli ringissä odottamassa meitä, että pääsisivät Brunoa rapsuttelemaan Brunohan tietenkin otti onnessaan kaikki rapsutukset vastaan. Yksi työmiehistä sai vielä perinteiset kuolahalinaamapusutkin, jonka jälkeen mies oli jopa valmis antamaan työrukkasensa niistä kiinnostuneelle Brunolle.
Brunolle tulee varmasti syvä kaipuu työmiesten rapsutteluista, kun tietyöt on tehty. Sitten vain odottelemaan vuoden vaihteessa alkavaa putkiremonttia. Toivottavasti nämä putkimiehet ovat koiraihmisiä
Brunon eiliset kakkuilut
